Pyhän Kolminaisuuden päivä
Room.11:33−36
 

Apostoli Paavali kuvaa Jumalaa sanoen: ”Hänestä, hänen kauttaan ja häneen on kaikki. Hänen on kunnia ikuisesti.” Tuo kuvaus kertoo Jumalasta, että hän on kaiken alkuperä ja päämäärä ja että hän on aina olevainen. Pitäisikö meidän tietää Jumalasta jotain, joka on enemmän kuin, mitä Paavali sanoo? Vastaus on Vanhassa Testamentissa.

Muinaisessa Salomon temppelissä oli kolme huonetta: eteinen, pyhä ja kaikkein pyhin. Viimeksi mainittuun huoneeseen ei saanut astua kukaan muu kuin ylimmäinen pappi kerran vuodessa, suurena sovintopäivänä.

Mikä salaisuus kaikkein pyhimmässä oli, kun sitä varjeltiin ihmisten katseilta? Oikeastaan se oli tyhjä huone. Siellä oli vain kaksi kerubin kuvaa sekä liiton arkku, jossa oli kymmenen käskyn lain kivitaulut (1.Aik.8:6−9). Mitään jumalankuvaa siellä ei ollut − Jumalan olemukseenhan kuului, ettei häntä voinut esittää kuvana.

Kristillisen kirkon kolme vanhaa uskontunnustusta ovat monelle kristitylle kuin Jumalan määritelmä. Ja kun nämä kristityt kohtaavat asioita, joiden kohdalla Jumalan ”määritelmä” ei toimi, heidän jumalakuvansa menee rikki.

Mutta he eivät ole ymmärtäneet tai oppineet, että uskontunnustukset ovat kuin tuo Salomon temppelin kaikkein pyhin huone. Ne eivät esitä Jumalaa, vaan oikeastaan rajaavat jumalakuvastamme pois kaiken turhan ja väärän.

Jos tunnemme uskontunnustusta lausuessamme olevamme kuin tyhjässä huoneessa, olemme tulleet paikkaan, johon uskontunnustuksen on tarkoitus johdattaa meidät. Meillä ei pidä olla mitään mielikuvaa Jumalasta. Mutta saamme kiittää ja ylistää häntä Isänä Luojanamme ja Poikana Lunastajanamme ja Pyhänä Henkenä Pyhittäjänämme.

Paradoksaalisesti Isä ja Poika ja Pyhä Henki ovat kolme persoonaa yhdessä Jumalassa ja yksi Jumala kolmessa persoonassa. Toisin sanoen Jumalassa yksi ynnä yksi ynnä yksi on yksi.

Jos kirkko opettaisi, että Isä ja Poika ja Pyhä Henki olisivat jokainen Jumalan kolmasosia, siihen opetukseen ei olisi uskominen. Sellainen opetus vastaisi kyllä ihmisjärkeen, mutta se antaisi meille epäjumalan. Niin kauan kuin Jumalamme on meille tutkimaton, määrittelemätön ja kuvaamaton, voimme luottaa häneen ja hänen sanaansa.