18. sunnuntai helluntaista, Mark.2:18-22, 2. vsk

1905838.jpg

Mitä on kristityn vapaus?

Vähän aikaa sitten korjautin omakotitaloni bitumihuopakaton, koska sen käyttöikä oli tullut täyteen. Vanhan katon päälle ei levitetty uutta bitumikerrosta, vaan entinen päällyste revittiin pois. Seuraavaksi vesikatto alustettiin vanerilevyillä. Vasta sen jälkeen oli vuorossa bitumihuovan asennus. Näin katosta tuli mahdollisimman tiivis ja kestävä.

Entä jos bitumihuopakatto olisi korjattu niin, että vanhaan pintaan olisi lisätty uusi kerros päällystettä. Mitä silloin olisi tapahtunut? Hyvin todennäköisesti vanhan katon rakenteelliset ongelmat olisivat vaikuttaneet uuteen pintaan altapäin, ja uusi päällyste olisi ruvennut kohta kupruilemaan ja halkeilemaan.

Markuksen evankeliumissa kerrotaan, että Jeesuksen oppilaita – ja siten myös Mestaria iltseään – vaadittiin noudattamaan pikkutarkkoja uskonnollisia tapoja. Jeesukselta kysyttiin: "Miksi sinun opetuslapsesi eivä paastoa, kun kerran Johanneksen opetuslapset ja fariseusten opetuslapset paastoavat?"

Mooseksen laki velvoitti koko kansaa paastoamaan ainoastaan suurena sovintopäivänä (ks. 3.Moos.16:29-31). Kaikki muu paastoaminen oli vapaaehtoista. Mutta koska Mooseksen laki sääti papeille useita paastoja, fariseukset paastosivat varmuuden vuoksi kahdesti viikossa ja vaativat toisiakin juutalaisia tekemään niin.

Jeesus vastasi arvostelijoilleen: "Niin kauan kuin sulhanen on heidän joukossaan, he eivät voi paastota. Vielä tulee sekin aika, jolloin sulhanen on poissa, ja silloin, sinä päivänä he paastoavat."

Kun Jeesus salli oppilaidensa lyödä laimin viikottaiset paastot, hän toimi pyhien kirjoitusten alkuperäisessä hengessä. Keskeyttiväthän lainoppineetkin laintutkistelunsa, jos heidät kutsuttiin häihin, sillä häissä ei paastottu vaan iloittiin.

Näin Jeesus tuli sanoneeksi kaksi asiaa. Yhtäältä sen, että hän oli juutalaisten kauan odottama Messias. Jumalan ja hänen kansansa häiden aika oli tullut. Toisaalta Jeesus paljasti, että hänen oppilaansa tulisivat suremaan ja paastoamaan hänen poismenonsa vuoksi. Mutta salaisuuden verho peitti nämä asiat niin, etteivät kuulijat ymmärtäneet, mitä Jeesus tarkoitti.

Jeesuksen uhrikuolema sovitti ihmiset Jumalan kanssa paremmin kuin mitkään säännöt, jotka sanoivat: "älä tartu", "älä maista" tai "älä koske". Nämä menettelytapaohjeet näyttivät viisailta, mutta todellisuudessa tyydyttivät vain ihmisten ylpeyttä (ks. Kol.2:20-23). Sen vuoksi niissä ei ollut voimaa, joka olisi muuttanut ihmisten sisintä.

Kristitty ihminen on Jeesuksen tähden vapaa sellaisesta pyrkimyksestä, jossa ihminen yrittää kelvata Jumalalle lakia noudattamalla. Laki nimittäin on Jumalan keino osoittaa, ettei ihminen voi teoillaan tai tekemättä jättämisillään mitenkään täyttää Jumalan tahtoa.

Paavali sanoo kirjessään galatalaisille:

"Pyhä kirjoitus on kaiken sulkenut synnin vankilaan sitä varten, että se, mitä on luvattu, annettaisiin niille, jotka uskovat Jeesukseen Kristukseen. Mutta ennen kuin uskon aika tuli, me jouduimme olemaan lain vartioimina ja sen vankeina, kunnes usko ilmestyisi. Laki oli meidän valvojamme Kristuksen tuloon asti, jotta me sitten tulisimme vanhurskaiksi uskosta. Nyt uskon ilmestyttyä emme enää ole valvojan alaisia." (Gal.3:22-25).

Kristityn vapaus on Jeesuksen hankkimaa ja antamaa vapautta niille, jotka uskovat häneen. Jeesuksen seurassa jokainen saa olla oma itsensä. Toisaalta jokainen, joka uskoo Jeesukseen, tulee lopulta hänen kaltaisekseen.

Uusi elämä Kristuksessa muistuttaa jollain tavalla korjausrakentamista. Jeesus ei tyydy tekemään vaillinaista työtä eikä kikkailemaan pienillä ja edullisilla ratkaisuilla, sillä ihmiskunnan lunnaat ovat hänelle kalliit.

Jeesus on sillä tavalla suurpiirteinen, ettei hän odota meiltä pienimuotoista itsemme parantelua. Hän haluaa tehdä elämällemme täydellisen remontin. Ja se voi toteutua vain, kun sitoudumme häneen.

Kun puhutaan kristityn vapaudesta, on syytä muistaa, että se on käsitetty usein väärin. Jotkut ovat hurmaantuneet tästä vapaudestaan, mikä on johtanut heidät hillittömyyteen ja turmelukseen. Jotkut toiset taas ovat tulleet niin itseriittoisiksi, että he ovat hukanneet näköpiiristään ristin, elämän varsitien suuntamerkin.

"Teidät on kutsuttu vapauteen, veljet. Mutta älkää tämän vapauden varjolla päästäkö itsekästä luontoanne valloilleen, vaan rakastakaa ja palvelkaa toisianne." sanoo Paavali (Gal.5:13).

Kristityn vapaus ei ole vapautta mihin tahansa, vaan se on vapautta elää Jumalan rakkauden hallitsemaa elämää. Kristitty on kokonaan vapaa lakivanhurskaudesta, mutta täysin riippuvainen Kristuksen lahjoittamasta uskonvanhurskaudesta.