Helluntaipäivä, Joh.14:23‒29, 1. vsk

1274527414_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Virren 105 sanat ovat Leonard Typön käsialaa vuodelta 1902. Neljäs säkeistö yhdistää kauniilla tavalla pääsiäisen ja helluntain. Siinä sanotaan:

Armon Henki täyttää mielet murheelliset ilolla./ Rauhan tyven, puhdas ilma Jeesuksesta virtailee./ Epäilysten alta nousee köyhä sielu kiittämään./ Ikävöitsen täältä päästä kotimaahan ikuiseen.

Säe ”Armon Henki täyttää mielet murheelliset ilolla” kertoo, miten Pyhä Henki toimii niissä, jotka uskovat Jeesukseen. Hän vapauttaa heidät pelosta ja ahdistuksesta sellaisissakin oloissa, joissa näiden tunteiden aiheuttajat eivät katoa minnekään.

Elämä ei ole aina sitä, mitä toivomme sen olevan. Ikävät asiat saattavat olla joka päivä läsnä tuottamassa harmia ja vähimmillään haasteita. Kuitenkin Pyhä Henki antaa meille ilon ja rohkeuden elää, sillä tiedämme todeksi tämän: ”Samoin kuin olette osalliset kärsimyksistä, samoin olette osalliset myöskin lohdutuksesta.” (2.Kor.1:7).

Seuraava säe ”Rauhan tyven, puhdas ilma Jeesuksesta virtailee” kertoo, kuka Pyhä Henki on. Hän lähtee Isästä ja Pojasta, ja hänet annetaan ihmisille Kristuksen kautta. Tuuli puhaltaa, missä se tahtoo. Samoin tekee Isän ja Pojan Henki. Häntä ei voi hallita, mutta hänet voi ottaa vastaan. Häntä ei voi käskeä, mutta hänen johdatukseensa voi antautua.

Eräänä alkukesänä ajoin Pohjanlahden rantatietä pitkin ja näin tien tuntumassa siivettömän tuulimyllyn. Se muistutti kädetöntä ihmistä. Mereltä kävi voimakas ilmavirta, mutta mylly ei tiennyt tuulesta mitään. Ajattelin, että jos joku olisi halunnut tehdä myllyssä jauhoja, mylly olisi valittanut:

   Koska minulla ei ole käsivarsia, en voi jauhaa sinulle mitään.

Moni nykyajan kristitty sanoo:

   Koska en näe Pyhän Hengen vaikutuksia, en jaksa uskoa siihen, mitä kirkko opettaa.

Ilman Jumalan Henkeä kukaan ei jaksa uskoa Raamatun ja Kristuksen seuraajien todistukseen. On kuitenkin oma virheemme, jos juutumme tällaiseen mielentilaan. Pyhä Henki ei kehota meitä luopumaan uskosta vaan ojentamaan sydämemme ja mielemme kohti Kristusta ja rukoilemaan häntä:

   Herra, Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä.

Silloin hän antaa meille lahjaksi uskon, joka meiltä puuttuu. Jeesushan on luvannut: ”Sille, jolla on jano, minä annan lahjaksi vettä elämän veden lähteestä.” (Ilm. 21:6).

Virressä 105 sanotaan edelleen: ”Epäilysten alta nousee köyhä sielu kiittämään.” Tämä säe kertoo, miten usko on yhteydessä Jeesuksen ylösnousemukseen. Jeesuksen haudan suulle vieritettiin suuri kivi, jotta hauta pysyisi suljettuna. Mutta pääsiäisaamuna mikään maailman mahti ei voinut pitää Jeesusta vangittuna hautaansa.

Vapaus synnistä, vapaus ihmispelosta, vapaus kiusaajan syytöksistä, vapaus hyvän tekemiseen, vapaus totuuteen ja vapaus oikeudenmukaisuuteen ‒ nämä ovat Pyhän Hengen lahjoja niille, jotka uskovat.

Kun Kristus koskettaa meitä armollaan, sydämellämme olevat epäuskon taakat pyörähtävät syrjään. Samalla sisimmässämme vahvistuu luottamus Jumalaan taivaallisena Isänä, ja kaipuu Isän kotiin kasvaa niin kuin virressä sanotaan: ”Ikävöitsen täältä päästä kotimaahan ikuiseen.”

Tätä kaikkea Jeesus tarkoitti, kun hän sanoi: ”Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista, jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.”