Juhannuspäivä
Midsummer Day
 

Ääni sanoo: ”Julista!”
Ja minä kysyn:
”Mitä minun pitää julistaa?”
”Ihminen on kuin ruoho
ihmisen kauneus kuin kedon kukka!
Ruoho kuivuu, kukka lakastuu,
kun Herran henkäys koskettaa sitä.
Niin! Ruohoa ovat ihmiset.
Ruoho kuivuu, kukka lakastuu.
mutta meidän Jumalamme sana pysyy iäti.”
(Jes.40:6‒8).

Keskellä kesää luonto on kauneimmillaan, mutta päivät alkavat lyhetä ja kesän antimet alkavat kypsyä sadonkorjuuta varten.

Ihminen on nuorena jaksavin, mutta vähitellen hänen voimavaransa kuluvat, hän väsyy ja nukkuu pois. On viisasta muistaa Herraa jo nuoruudessa, jotta Jumalan ikuisesti pysyvä sana lohduttaisi ja rohkaisisi lähdön hetkellä (vrt. Saarn.12:1‒2).

Jokainen, joka on kasteessa otettu Kristuksen kirkon jäseneksi, on saanut lupauksen iankaikkisesta elämästä. Se, joka uskoo tähän lupaukseen ja tahtoo säilyttää sen kallisarvoisimpana lahjanaan, pääsee taivaaseen; sillä kaste ja usko yhdessä tuottavat pelastuksen (vrt. Mark.16:16).

Kristilliseen uskoon kuuluu myös usko ruumiilliseen ylösnousemukseen. Iankaikkinen elämä ei ole elämän jatkamista henkiolentona; vaan niille, jotka pääsevät taivaaseen, annetaan uusi ruumiillinen olemus, joka ei ole sidottu aikaan tai paikkaan ja joka on kaikin puolin täydellinen.

Ruumiin ylösnousemus on suurempi asia kuin, minkä voimme ymmärtää. Siksi sitä voi lähestyä ainoastaan vertauskuvin. Apostoli Paavali sanoi Korinttin seurakunnan jäsenille:

”Joku ehkä kysyy: ’Millä tavoin kuolleet herätetään? Millainen ruumis heillä silloin on?’ Mikä järjetön kysymys! Eihän se, mitä kylvät, tule eläväksi, ellei se ensin kuole. Ja kun kylvät, et kylvä tulevaa kasvia, vaan pelkän siemenen, vehnänjyvän tai jonkin muun kasvin siemenen. Mutta Jumala antaa sille sellaisen varren kuin hän on nähnyt hyväksi, jokaiselle siemenelle sellaisen kuin sille kuuluu. ‒ ‒ ‒. Samoin tapahtuu kuolleiden ylösnousemuksessa. Se, mikä kylvetään katoavana, nousee katoamattomana. Mikä kylvetään vähäpätöisenä, nousee kirkkaana. Mikä kylvetään heikkona, nousee täynnä voimaa. Kylvetään ajallinen ruumis, nousee hengellinen ruumis.” (1.Kor.15:35‒38,42‒44).

Varhainen kristillinen taide kuvasi ruumiin ylösnousemusta perhosen toukan muodonmuutoksen avulla. Toukka, joka varttui kasvin lehtiä syöden, edusti kristityn ajallista ruumista. Kotelo, joksi toukka muuttui kehityksensä lopussa, kuvasi kristittyä haudan levossa. Ja kotelosta kuoriutunut valmis perhonen edusti kristityn hengellistä ruumista.

Vaikka Raamatussa ei puhuta mitään toukista, koteloista ja perhosista, ajatus olemuksemme muuttumisesta on kuitenkin Raamatussa. Paavali sanoi korinttilaisille:

”Sen sanon, veljet, ettei liha ja veri voi saada omakseen Jumalan valtakuntaa ja ettei katoava voi saada omakseen katoamattomuutta. Nyt ilmoitan teille salaisuuden: Me emme kaikki kuole, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasuunan soidessa. Pasuuna soi, ja kuolleet herätetään katoamattomina ja me muutumme. Tämän katoavan on näet pukeuduttava katoamattomuuteen ja kuolevaisen kuolemattomuuteen. Mutta kun katoava pukeutuu katoamattomuuteen ja kuolevainen kuolemattomuuteen, silloin toteutuu kirjoitusten sana: ’Kuolema on nielty ja voitto saatu. Missä on voittosi, kuolema? Missä on pistimesi, kuolema?” (1.Kor.15:50‒55).

Kristitty, joka ei tiedä, että hänet on kutsuttu kasvamaan Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa ja muuttumaan hänen kaltaisekseen, on vailla kaikkein tärkeintä kristillisen uskon sisältöä. Kasteessa saatuun lupaukseen kannattaa siis tarttua, kun on vielä kyky ja ymmärrys tehdä niin.

*

The voice said, ”Cry out!”
And he said, “What shall I cry?”
“All flesh is grass,
and all its loveliness is like the flower of the field.
The grass withers, the flower fades,
because the breath of the Lord blows upon it;
surely the people are grass.
The grass withers, the flower fades,
but the word of our God stands forever.”
(Isa.40:6‒8).

In Midsummer the nature is most beautiful. But the days start to shorten and the fruits of summer start to ripen for harvest.

A human being is most durable in youth. But ones resources wear out gradually, and sooner or later they are exhausted and finished. It’s wise to remember the Lord in the days of one’s youth so that God’s forever standing word shall give comfort on the day of departure (see Eccl.10:1‒2).

In our baptism we were included to the Body of Christ and we were given a promise of Eternal Life. One who believes and treasures this promise shall enter Heaven, because the cooperative action of baptism and faith is salvation (see Mark 16:16).

We must also remark that belief in the resurrection of the body is an essential part of Christian faith. Eternal life is not a continued existence as a spirit. Those who enter heaven shall be given a new body which is independent of time and place and which is perfect in every respect.

The resurrection of the body is more than we can comprehend. Therefore we can explain it only by parables. Saint Paul said to the members of the Congregation of Corinth:

“But someone will say, ‘How are the dead raised up? And with what body do they come?’ Foolish one, what you sow is not made alive unless it dies. And what you sow, you do not sow that body that shall be, but mere grain ‒ perhaps wheat or some other grain. But God gives it a body as He pleases, and to each seed its own body. ‒ ‒ ‒. So also is the resurrection of the dead. The body is sown in corruption, it is raised in incorruption. It is sown in dishonour, it is raised in glory. It is sown in weakness, it is raised in power. It is sown a natural body, it is raised a spiritual body.” (1.Cor.15:35‒38,42‒44).

Early Christian art depicted the resurrection of the body as the metamorphosis of a caterpillar. The larva symbolized the Christian’s natural body. The cocoon represented the entombment of the natural body when dead. And the butterfly which hatched from the cocoon symbolized the Christian’s spiritual body.

Though the Bible says nothing about caterpillars, cocoons and butterflies, the idea of metamorphosis is in the Bible. Saint Paul said to the Corinthians:

“Now this I say, brethren, that flesh and blood cannot inherit the kingdom of God; nor does corruption inherit incorruption. Behold, I tell you a mystery: We shall not all sleep, but we shall all be changed ‒ in a moment, in the twinkling of an eye, at the last trumpet. For the trumpet will sound, and the dead will be raised incorruptible, and we shall be changed. For this corruptible must put on incorruption, and this mortal must put on immortality. So when this corruptible has put on incorruption, and this mortal has put on immortality, then shall be brought to pass the saying that is written: ‘Death is swallowed up in victory. O Death, where is your sting? O Hades, where is your victory?” (1.Cor.15:50‒55).

A Christian who is unaware of this, is without the essence of Christian faith. Therefore it’s wise, as long as one is able and sensible, to stick to the promise given in baptism.