Mikkelinpäivä, Matt.18:1-6,(7-9),10

1951376.jpg

Mikkelinpäivän evankeliumissa Jeesus sanoo ensin kauniisti: "Joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut." Sitten hän sanoo suorasukaisesti: "Mutta jos joku johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänen kaulaansa pantaisiin myllynkivi ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen."<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Jälkimmäinen lausahdus ei jätä vähääkään arvailemisen varaa, mitä mieltä Jeesus olisi ollut – jos häneltä olisi kysytty – vaikkapa aikuisen ihmisen sukupuolisesta suhteesta lapseen tai alaikäiseen nuoreen.

Kirkkokäsikirjassa joidenkin pyhäpäivien teksteihin on merkitty sulkeisiin kohdat, joiden ääneen lukemista ei pidetä suositeltavana. Käytäntö on kummallinen, sillä usein juuri nämä kohdat selventävät tekstin merkitystä. Mikkelinpäivän evankeliumin sulkeistetuissa jakeissa Jeesus parahtaa:

"Voi tätä maailmaa ja sen viettelyksiä! Viettelysten täytyy kyllä tulla, mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta ne tulevat! Jos kätesi tai jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä pois. Onhan parempi, että käsipuolena tai jalkapuolena pääset sisälle elämään, kuin että sinut molemmat kädet ja jalat tallella heitetään ikuiseen tuleen. Ja jos silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä menemään. Onhan parempi, että silmäpuolena pääset sisälle elämään, kuin että sinut molemmat silmät tallella heitetään helvetin tuleen."

Eihän tuo mitään kaunista kuultavaa ole, mutta Jeesus käytti joidenkin asioiden havainnollistamiseen rankkoja vertauskuvia.

Viettelykset eli kiusaukset ovat ihmisen sisimmästä nousevia vääristyneitä mielikuvia ja pyrkimyksiä. Koska ne kytkeytyvät nautinnon ja palkinnon saamisen, vaaran väistämisen, hyväksytyksi tulemisen ja suvun jatkamisen tarpeisiimme, niitä on vaikea vastustaa.

Jeesuksen kehotus luopua kädestä, jalasta tai silmästä mieluummin kuin antautua kiusauksille, muistuttaa siitä, kuinka vakavan vaaran ihmisen vääristyneet pyrkimykset ja mielikuvat aiheuttavat hänelle itselleen ja toisinaan muille ihmisille.

Apostolit puhuivat yhtä Jeesuksen kanssa, mutta lievemmin sanankääntein:

"Meidän on elettävä nuhteettomasti niin kuin päivällä eletään, ei remuten ja juopotellen, siveettömästi ja irstaillen, riidellen ja kiihkoillen. Pukekaa yllenne Herra Jeesus Kristus älkääkä hemmotelko ruumistanne, niin että annatte sen haluille vallan." (Room.13:13-14).

"Olkaa kuuliaisia lapsia älkääkä taipuko noudattamaan himoja, joiden vallassa ennen, tietämättömyytenne aikana, elitte." (1.Piet.1:14)

"Älkää rakastako maailmaa, älkää sitä, mikä maailmassa on. Jos joku rakastaa maailmaa, Isän rakkaudella ei ole hänessä sijaa." (1.Joh.2:15)

Jeesus ja apostolit olivat selvillä siitä, että tällainen opetus sai harvoin myönteisen vastakaiun. Silti se oli uskottavampi kuin antiikin ajan hedonistinen eli nautinnonhaluinen ajattelutapa.

Jeesuksen ja apostolien oppi antaa kaikista pilkkapuheista huolimatta myös nykyään enemmän kuin yksilökeskeinen itsensä toteuttamisen ideologia. Ne asiat nimittäin, jotka Luoja on tarkoittanut iloksemme, osoittautuvat onnellisuuden lähteiksi, kun emme anna itsekkyytemme turmella niitä.