Novus Dominus Annus uusi Herran vuosi

alkaa ensimmäisenä adventtisunnuntaina,

koska silloin kirkkovuosi vaihtuu.

Kalenteri-, talousarvio- ja toimintavuoden vaihtuminen

ei sovi kirkkovuoden vaihtumisen ajankohdaksi,

koska alun ja lopun täytyy kertoa samasta asiasta.

Jeesushan sanoo:

Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu.” (Ilm.22:13).

A niin kuin alfa, kreikan aakkosten ensimmäinen kirjain.

O niin kuin oomega, kreikan aakkosten viimeinen kirjain.

Kirkkovuoden viimeistä sunnuntaita kutsutaan

Kristuksen kuninkuuden sunnuntaiksi tai tuomiosunnuntaiksi,

koska hän sanoo:

Minä tulen pian, ja tullesani tuon jokaiselle palkan,

maksan kullekin hänen tekojensa mukaan.” (Ilm.22:12).

Kirkkovuoden ensimmäisen sunnuntain profetia on puolestaan:

Iloitse, tytär Siion!

Riemuitse, tytär Jerusalem!

Katso, Kuninkaasi tulee.” (Sak.9:9).

Emme ole ymmärtäneet paljonkaan tästä Jumalan kansan odotuksesta,

jos luulemme, että Kuninkaan tuleminen tarkoittaa

vain Jeesus-lapsen syntymistä sydämeemme.

Ajanlaskumme alun tienoossa juutalaiset odottivat kiihkeästi messiasta,

koska Vanhan Testamentin profetiat viittasivat siihen historian hetkeen

ja koska heidän olonsa oli käynyt raskaaksi Rooman vallan alla.

Messias saapuikin, sillä Johannes sanoo:

Hän tuli omaan maailmaansa,

mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan.

Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan,

hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi.” (Joh.1:11-12).

Kun messias, Jeesus tulee toisen kerran, hän tulee

Kaikkeuden Herrana,

Kuninkaiden kuninkaana,

Ihmeellisenä neuvonantajana

ja Rauhanruhtinaana (ks. Jes.9:5).

Jeesuksen äidinkielessä arameassa

Marana-ta” tarkoittaa: ”Tule, Herra!”

Maran-ata” puolestaan tarkoittaa: ”Herra on tullut.”

Koska varhaiskirkko käytti kumpaakin sanontaa jumalanpalveluksissaan,

ei olisi haitaksi meillekään oppia rukoilemaan samalla tavalla.

Me uskomme,

että Herra Jeesus on läsnä sanassaan ja sakramenteissaan

ja että Hän on tuleva kirkkaudessa takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita

ja että Hänen valtakunnallaan ei ole loppua.

Siksi teemme oikein, kun rukoilemme kirkkovuoden alussa, lopussa

ja niiden välissä:

Tule, Herra, Jeesus!” (Ilm.22:20)

ja toivotamme:

Herran Jeesuksen Kristuksen armo olkoon teidän kaikkien kanssa.”

(Vrt. Ilm.22:21).